Riikka Purra, Suomen nykyinen valtiovarainministeri ja varapääministeri, on noussut yhdeksi maan puhutuimmista poliitikoista.
Tunnettu vahvasta talouskurin ja maahanmuuttopolitiikan linjastaan, hän on viime aikoina ollut otsikoissa vuoden 2026 budjettiesityksellään, joka tavoittelee noin miljardin euron säästöjä valtion menoista.
Suunnitelma sisältää muun muassa Opetushallituksen lakkauttamisen, Suomen vuosittaisen kiintiöpakolaisohjelman lopettamisen sekä kotouttamispalveluiden rahoituksen vähentämisen – ehdotuksia, jotka ovat herättäneet poliittisia jännitteitä, julkista keskustelua ja vahvoja reaktioita sekä puolesta että vastaan.
Varhainen elämä ja koulutus
Riikka Katriina Purra syntyi 13. kesäkuuta 1977 Pirkkalassa ja vietti nuoruutensa Tampereella.
Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2004, pääaineinaan valtio-oppi, taloustiede, ympäristöpolitiikka ja kasvatustiede.
Ennen politiikkaan lähtemistään hän työskenteli yliopistolla opettajana ja tutkijana.
Poliittinen ura – nousu johtoon
Purra liittyi Perussuomalaisiin vuonna 2016 poliittisena suunnittelijana. Hän toimi Laura Huhtasaaren kampanjapäällikkönä vuoden 2018 presidentinvaaleissa ja valittiin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä kansanedustajaksi lähes 6 000 äänellä.
Pian tämän jälkeen hänestä tuli puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Ensimmäisellä eduskuntakaudellaan hän toimi hallintovaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2019–2022 sekä jäsenenä tai varajäsenenä useissa valiokunnissa, kuten perustuslakivaliokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa ja ympäristövaliokunnassa.
Hän kuului myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan ja toimi Sitran hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.
Elokuussa 2021 Purra teki historiaa tulemalla Perussuomalaisten ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi Jussi Halla-ahon jälkeen.
Heti alusta hän linjasi, ettei puolue lähtisi hallitukseen, ellei Suomen maahanmuuttopolitiikkaan saataisi merkittäviä muutoksia.
Vuoden 2026 budjettiesitys – leikkaukset ja kiistat
Elokuussa 2025, budjetin alustavien neuvottelujen yhteydessä, Purra esitteli vuoden 2026 taloussuunnitelmansa, joka tavoittelee miljardin euron säästöjä. Keskeiset toimet:
- Opetushallituksen (OPH) lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtäminen opetus- ja kulttuuriministeriölle.
- Yliopistojen rahoitusindeksin jäädytys koko hallituskauden ajaksi, mikä vähentäisi korkeakoulutuksen rahoitusta 59 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 112 miljoonalla vuonna 2027.
- Suomen vuosittaisen kiintiöpakolaisohjelman lopettaminen (nykyisin 500 henkilöä vuodessa).
- Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus yli 100 miljoonalla eurolla.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden kotouttamistuen poistaminen – toimenpide, jonka arvioidaan säästävän 317 miljoonaa kahdessa vuodessa ja vaikuttavan erityisesti tilapäistä suojelua saaviin ukrainalaisiin (noin 46 000 henkilöä).
- Valtionavustusten vähentäminen taiteelta, kulttuurilta, urheilulta ja järjestöiltä.
- 150 miljoonan euron leikkaus peruspalvelujen valtionosuuksiin.
- Kelan korvausten pienentäminen yksityislääkärikäynneistä.
- Palkkatukien poistaminen risteilyalusten ravintola- ja palveluhenkilökunnalta.
- Puolustusmäärärahojen korotus kolmella miljardilla eurolla – kuusinkertainen lisäys nykyiseen tasoon verrattuna.
Hallitusjännitteet – “Puhdas pöytä” -keskustelu
Ehdotukset aiheuttivat kitkaa hallituksessa. Pääministeri Petteri Orpo totesi, ettei suunnitelma saanut täyttä hallituksen tukea, ja perusti työryhmän (pj. kokoomuksen Ville Valkonen) etsimään säästöjä “puhtaalta pöydältä”.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah piti sopeutustoimien mittakaavaa oikeana taloustilanne huomioiden, mutta sanoi yksityiskohtien selviävän budjettineuvotteluissa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz piti leikkausten kokonaisuutta oikeansuuntaisena, mutta kutsui esitystä “poikkeuksellisen yhden puolueen ohjelmaksi” ja totesi sen sisältävän asioita, joita perussuomalaiset eivät saaneet hallitusohjelmaan.
Hän korosti politiikan pitämistä poissa luokkahuoneista, kulttuurielämän turvaamista sekä miehistötukien säilyttämistä varustamoille huoltovarmuuden vuoksi.
Purra reagoi voimakkaasti X:ssä (ent. Twitter): “
Mitä ihmettä hallitus tarkoittaa aloittavansa budjettineuvottelut puhtaalta pöydältä?” ja vakuutti esityksensä olevan “hyvin perusteltu” ja perussuomalaisten lähtökohta neuvotteluihin.
Opetushallitus-kiista – “Woke-ideologia” -väitteet
OPH:n lakkautusesitys sai koulutusjohtajat takajaloilleen. Pääjohtaja Minna Kelhä kutsui ehdotusta “täydeksi yllätykseksi” ja varoitti sen voivan heikentää opetussuunnitelmien riippumattomuutta.
Ehdotus seuraa perussuomalaisten aiempaa kritiikkiä, jonka mukaan OPH edistää “woke-ideologiaa” mm. verkkosivuillaan käyttämillään termeillä, kuten antirasismi, valkoisuusnormi ja cisnormatiivisuus.
Puolueen varapuheenjohtajien mukaan virasto on rajoittanut opettajien autonomiaa ja epäonnistunut puuttumaan oppimistulosten heikkenemiseen.
Vaikutukset ukrainalaispakolaisiin
Kotouttamistuen poistaminen iskisi erityisesti ukrainalaisiin, jotka muodostavat suurimman osan tuen saajista.
Purran mukaan kustannukset ovat nousseet ennen sotaa olleesta 50–60 miljoonasta yli 150 miljoonaan euroon vuodessa, ja vuonna 2024 varoista kaksi kolmasosaa sekä vuonna 2025 jo kolme neljäsosaa kohdistuu ukrainalaisiin.
Kuntien viranhaltijat varoittivat tämän voivan pakottaa korottamaan veroja tai leikkaamaan muita palveluja.
Turun kotouttamispalvelujen päällikkö Tiina Rahimi Ahmadi totesi:
“Jos ihminen ei voi osallistua yhteiskuntaan, siitä voi seurata monia ongelmia… työttömyys pitkittyy, kielitaito ei kehity.”
Saab-tehtaan avajaiset – puolustusteollisuuden vahvistus
Budjettikeskustelujen lomassa Purra osallistui vuonna 2025 Tampereella Saab Oy:n uuden tuotantolaitoksen avajaisiin.
Täällä aloitettiin Sirius Compact -elektronisen sodankäynnin sensorin sarjatuotanto, mikä korostaa Suomen kasvavaa puolustustuotantokykyä.
Menneet kohut ja julkiset reaktiot
Heinäkuussa 2023 nousi esiin vanhoja, vuodelta 2008 peräisin olevia verkkokirjoituksia, joissa Purra käytti rasistista kieltä.
Aluksi hän kieltäytyi vahvistamasta kirjoitusten tekijyyttä, mutta pyysi myöhemmin anteeksi saatuaan kritiikkiä hallituskumppaneilta ja presidentti Sauli Niinistöltä.
Kohu laajeni, kun hänen vuonna 2019 kirjoittamansa tekstit, joissa hän kritisoi burkaa epäinhimillistävänä, nousivat uudelleen esiin.
Pääministeri Orpo piti kommentteja sopimattomina, mutta katsoi aiemman anteeksipyynnön riittäväksi.
Vaikka oppositio vaati epäluottamusäänestystä, puoluejohto tuki häntä vahvasti. Helsingin Sanomien kyselyssä 47 % vastaajista katsoi hänen tulisi erota, 40 % oli eri mieltä.
Yksityiselämä ja sosiaalisen median kuvat
Purra asuu Kirkkonummella aviomiehensä Mikko Välimaan ja heidän kahden lapsensa kanssa.
Hän on kertonut, että nuoruudessa kokemansa seksuaalinen ahdistelu pakolaistaustaisilta miehiltä on vaikuttanut hänen näkemyksiinsä maahanmuutosta.
Politiikan ulkopuolella Purra on kasvissyöjä ja jakaa henkilökohtaisia hetkiä sosiaalisessa mediassa. Viimeisimpiä Instagram-julkaisuja:
Vihersmoothie-kulhon resepti.
Kolmen viikon kesälomakuulumiset.
Tahinikastikkeen resepti.
Henkilökohtainen kirjoitus kesästä ilman puhelinta.
Pitkä, runollinen pohdinta suomalaisen tangon merkityksestä.
Tulevaisuus
Vuoden 2026 budjetin lopullinen muoto ratkaistaan hallituksen budjettiriihessä 1. syyskuuta 2025.
Selvää on, että Purran rohkeimmat leikkaukset herättävät jatkossakin keskustelua niin Suomessa kuin ulkomailla – ja hänen johtamistyylinsä sekä poliittiset linjauksensa pysyvät tarkassa seurannassa.
